sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Uuden Musiikin Kilpailu -finaali. Huikea kokemus!!

Kuten eilen jo kerroin, olin UMK-finaalin viisufaniraadin jäsen. Nyt kerron koko päivän tapahtumat aina juna-asemalta takaisin majoituspaikkaani.

Lähdin noin klo 15:30 majoituspaikastani kohti juna-asemaa siltä varalta, jos tulisi joku hämminki ja ehtisin löytää oikean laiturin. Onneksi, sillä hämminkiä tuli, kun en löytänyt lippuautomaattia, jossa olisi voinut maksaa käteisellä. Toinen kriisi tuli siinä kohtaa, kun täytyi löytää oikea laituri. Kaikki sujui lopulta hyvin ja pääsin ehjin nahoin ajoissa Pasilaan. Studiollekin löysin hyvin, olihan minulla jo kahden viikon kokemus sekä tietysti olin harjoitellut tarkkaan, kuinka sinne kuuluu kävellä.

Studiolla pääsinkin heti asioimaan, sillä kysyin ruokailevalta Rakel Liekiltä mahdollisen, tosin jo silloin loppuneen lounaan hinnasta. Rakel kuitenkin kiltisti rohkaisi minua ostamaan kahvion muita antimia. Niin tein. Ostin pillimehun ja lihapasteijan, kun en tyhmyyttäni huomannut vieressä olevaa virvoitusjuomakaappia. Syötyäni siirryin takasin istumaan, kunnes juurikin minun raatini puheenjohtaja tuli kysymään, josko saisi liittyä pöytäseuraksi. Totta kai! Nopeasti selvisikin, että olemme samaa raatia, sillä en ollut aluksi ihan varma asiasta. Mukaan liittyikin pian toinen raatilainen. Siinä muutaman minuutin ajan keskusteltiin ja tutustuttiin toisiimme ja vähän ihmeteltiin, että missäs se neljäs on. Olimme oikeastaan kaikki nähneet hänen hulvattoman hakuvideonsa, joten käytännössä tiesimme, ketä odotella. Meidät tultiinkin sitten hakemaan briiffiä varten. Kävi ilmi, että neljäs jäsen oli seisoskellut jo tovin aulassa.

Aluksi meidät vietiin omaan studioomme, joka siis ei sijainnut Helsingin keskustassa :D. Siellä meille oli omat sohvat, joissa istuttiin raadeittain. Siellä saimme myös omat crew-passit joka oikeutti meidät liikkumaan vapaasti studiotalossa. Ainoa paikka, jonne meillä ei ollut asiaa oli artistien bäkkäri. Ikävä kyllä en tajunnut ottaa tästä mahdollisuudesta ihan tarpeeksi irti, minähän olisin saanut mennä varmaan lavallekin seisomaan!!

Omasta studiostamme, meidät opastettiin greenroomiin, missä meitä ohjeistettiin pisteidenannosta, ohjelman kulusta yms. Todellisuudessa raatien pisteidenanto kuvattiin greenroomissa sijainneen greenscreenin edessä. Ennen varsinaisen briiffin alkua kysäisin meitä briiffanneelta Maija Aholta, mahtaisiko hän toimia jälleen viisudelegaatiomme päällikkönä, ja kyllä hän toimii.

Briiffin jälkeen meidät siirrettin varsinaisen studion puolelle seuraamaan kenraaliharjoitusta. Sinne kävelimme mitä ilmeisimmin artistien odotustilojen kautta, sillä siellä heitä pyöri. Se tunne on ihmeellinen, kun artistit todella ovat ihan "näin" lähellä, siis kosketusetäisyydellä! Missasimme avausnumeron, mutta osuimme paikalle sillä hetkellä, kun juontaja-Roope kysyi paikalla olleelta Euroviisujen päävalvojalta Jon Ola Sandilta Suomen viisumenestyksestä. Siinä hetkessä, kun tajuaa itse herra-Sandin olevan tosiaan paikalla myös, alkaa fiilikset olla jo taianomaisia. Otimme paikat ja aloimme katsoa showta. Todellisuudessahan arvioimme ja annoimme pisteet kilpailijoille kenraalin perusteella. Olin päättänyt, että todella katson jokaisen esityksen tarkkaan ja mietin vasta sitten pistetytyksen. Eli mikäli suurin inhokkini olisi räjäyttänyt potin, olisin voinut ihan siitä ilosta antaa sille 12 pistettä. Itse asiassa alkuperäinen inhokkini taisi saada peräti 4 pistettä minulta jos en aivan väärin muista.

Kenraalin jälkeen meillä oli vapaa-aikaa. Yleisöä oli jo alkanut saapua paikalle ja heidän joukossaan myös pudonneita kilpailijoita. Tapasin Eeverestin ja ennen muuta Pihkan ja Myrskyn! Pihka ja Myrsky oli suosikkini koko UMK:ssa, mutta he odotetusti putosivat jo alkukarsinnassa. Joka tapauksessa kerroin heille, kuinka paljon pidän heidän kilpabiisistään ja pääsin yhteiskuvaankin! Kaiken kukkuraksi he antoivat minulle uuden sinkkunsa, joka julkaistaan lähiaikoina. Kuuntelin sen vähän aikaa sitten ja biisi oli erittäin hyvä! (y)
  Tämän vapaa-ajan aikana oli meidän VIP-tilaan(siis se meidän oma studio :D) kerääntynyt iso kasa julkimoita. Me raadit istuimme sohvilla ja nämä VIP-vieraat olivat kerääntyneet pienten pöytien ääreen seisoskelemaan. Itse asiassa he kaikki olivat sali- ja greenroom-yleisöä. Joukossa oli mm. Kuunkuiskaajat, Stig, Jarkko Niemi sekä tietysti Jon Ola Sand. Lähetyksen tosiaan seurasimme tässä studiossa screeneiltä. Tarjolla oli oikeita gourmet-herkkuja, kulinaristisia elämyksiä suorastaan! Olisi pitänyt ottaa kuva, mutta kun hyvää ruokaa, niin en vissiin jaksanut odotella. Tarjolla asiallisesti myöskin skumppaa, sekä laaja valikoima virvoitusjuomia meille alaikäisille. Tämä kaikki ilmaiseksi! Muutamia yleisöksi tulleita hämäsi se iki-ihana pahvipassi kaulassani, muttei turhaan, sillä minulta pyydettiin apua, kuinka pääsisi greenroomiin. Onneksi kahden viikon takainen reissuni oli tuoreessa muistissa ja osasin opastaa nämä katsojat greenroomiin.
  Lähetyksen aikana tosiaan huomasi, että mikä näistä kahdeksasta olikaan se viisufaniraati. Kaikki muut raadit vaan katsoivat showta hienostuneesti, mutta me tyyliin biletimme, lauloimme ja tanssimme mukana. :D

Pertti Kurikan Nimipäivät sitten voitti, vaikka meidän raatimme ei antanut sille yhtäkään pistettä. Itse henkilökohatisesti olin antanut sille 2 pistettä, mutta se ei riittänyt meidän koko raadin pisteisiin. En kuitenkaan ollut raadissamme ainoa, joka oli antanut PKN:älle pisteitä, joten ei myöskään sen puoleen. Myöhemmin lienee luvassa analyysiä meidän uudesta UMK-voittajasta ja viisuedustajasta.

Lähetyksen päätyttyä jäimme samoilemaan vielä käytäville, jossa tuli tavattua Heidi Pakarinen, juontaja Roope Salminen sekä Shava. Oli taroitus mennä vielä Satin Circustakin jututtamaan, mutta eihän sen tyttöfanilauman läpi päässyt mihinkään suuntaan :D. Lähdimme sitten kahden muun raatilaisen kanssa neljännen jäsenen jäädessä studiolle kohti juna-asemaa. Nämä täysi-ikäiset raatikaverini suuntasivat Ugglaan jatkoille, jonne tyyliin koko tuotantoporukka oli jo ennättänyt ennen meitä. Minä jatkoin matkaani majoitukseeni. Astuin ovesta sisään ja olo oli eufoorinen elämäni parhaimman päivän ollessa päätöksessä. :)

Kokemukseni oli tosiaan mahtava ja rehellisesti sanottuna voitti kaikki matkani kansainvälisiin kisoihin ihan helposti! Kiitos YLE, että pääsin raatiin, en voisi olla kiitollisempi, enkä pysty kuvailemaan kiitollisuuttani tätä paremmin. ELÄKÖÖN UMK!! 
Tietysti mikäli järkkäätte raadit myös ensi vuonna niin minuun saa ottaa yhteyttä ;).

Nyt on vielä kuvien aika!






4 kommenttia:

  1. Hyvä teksti!

    Illalla kävi siten että jos olisimme halunneet Jonnen kanssa päästä sen pitkän jonon ohi jatkoille meillä olisi pitänyt olla ne crew-laput mitkä piti jättää sinne studiolle eikä meidän nimiä ollut listalla että hueee :D Jonne jaksoi jäädä jonottamaan ovelle mutta itse en jaksanut vaan lähdin kohti Keravaa Hesen kautta.

    Kiitos hienosta eilisestä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! Ilmeisesti Jonne oli päässyt sisään lopulta :D
      En ois todellakaan voinu kuvitella parempia raatikavereita, toivottavast vielä nähdään! :)

      Poista
  2. Ihana teksti! Kuulostaa mahtavalta kokemukselta! Olen onnellinen puolestasi ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se todella oli! Kun vaan pääsisi taksisin... :')

      Poista